Olohuone

20150807_191545Kowalski on aina seurannut tarkkaan, mitä Möhry tekee. Joka päivä Möhry lentää olohuoneeseen, mikä on saanut Kowalskin levottomaksi.

Se yritti kovasti lentää perään, mutta koska peräsin ei vielä toimi, se päätyi aina eteiseen. Sitten se tyytyi lennähtämään lintuhuoneen portille, mutta eihän sieltäkään kunnolla näe. Viime viikolla se lopulta sai käännettyä kurssinsa kohti olohuonetta ja laskeutui tyylikkäästi lattialle. Nyt sitä oltiinkin suuressa maailmassa!

Möhry istui omalla orrellaan ja katseli tarkkaan kaverin touhuja. Kowalski huomasikin orren, muttei osannut lentää sinne! Se oli selvästi hyvin hämillään, sillä se tyytyi jalkoihinsa ja tepasteli pitkin ja poikin huonetta.

Turvallisinta oli kuitenkin sohvan takana ja sen alta oli mukava kurkistella muuta huonetta. Se tepasteli edestakaisin eikä oikein tiennyt, minne mennä. Kun alkoi olla iltaruoan aika, tarjosin ensin kättäni ja sitten keppiä, mutta kumpikaan ei kelvannut. Toin tutun matkahäkin ja yritin ohjata sitä sinne targetilla, mutta silläkään ei ollut vaikutusta.

Onneksi se lopulta parkkeerasi sohvan taakse nurkkaan, joten sain laitettua matkiksen siten, että ainoa etenemismahdollisuus oli suoraan häkkiin. Sinnekään se ei uskaltanut mennä, joten mies hellävaraisesti ohjasi sen sinne kättään apuna käyttäen. Saimme siis lopulta uupuneen pojan omaan häkkiinsä syömään. Reissu oli selvästi raskas eikä se ole ainakaan toistaiseksi yrittänyt uudelleen.

Seuraavaksi aion tuoda sen kepillä suoraan orrelle, jotta sen on mukavampi tarkkailla maisemia ja toivottavasti Möhry istuu sen seurana!

Uusi tuttavuus

Nuorimies Kowalski on vähitellen alkanut tutustua myös Jumbaan, arkaan neitokakadupoikaan, joka jo Möhryltä on oppinut, että on parempi pysytellä poissa tieltä! Kowalski on tähän asti aukonut nokkaansa Jumban laskeutuessa lähelle, ja kuuliaisesti se onkin aina lähtenyt pois. Tässä eräänä päivänä Jumballe oli juuri syötetty hirssiä, ja koska jäämiä oli lattialla, Kowalski laskeutui myös syömään. Jumbasta näkee, että se on huolissaan, mutta hyvin pojat narskuttivat vierekkäin. Yhteiselosta ei kylläkään sen kummempaa tullut: edelleen Kowalski ajaa Jumban pois lähettyviltään!20150726_16550920150726_141450

Lopuksi ihailijakuva Kowalskista. Mikäs sen söpömpi kuin märkä lintu!

20150624_175302

 

3-vuotias!

20150719_201753Tänään on Möhryn 3-vuotispäivä. Kasvattajaperhe kävi jo aiemmin kakulla.

Lahjaksi Möhry sai tietysti suurta herkkuaan, banaania, ja luonnollisesti paljon huomiota.

Kuva kertoo siitä, ettei Möhry ole enää hetkeäkään yksin, vaan lajitoveri seuraa sitä urhoollisesti – paitsi olohuoneeseen!

 

20150726_16565720150719_155105Syntymäpäivän kunniaksi tässä myös hieno piirros Möhryn isästä, Pertistä.

Möhry tutustui keittiöön eilen ja löysi suureksi onnekseen pari kiivin siivua, jotka olin laittanut valmiiksi Kowalskia varten. Sen lisäksi se tökki nokallaan tomaattikulhoa. Taisi olla sen verran kiinnostavaa, että voipi vierailla toistekin!

20150727_094026Jopa tiskiallas oli kiinnostava!

20150727_094526Lopuksi vielä banaanin ahmimista! Onnea suloiselle tytöllemme!

20150728_100158

Anna suukko!

Eräänä päivänä Kowalski oli häkissään ja Möhry kiipeili ulkopuolella. Yhtäkkiä Möhry keksi irrallisen pidikkeen ja alkoi maistella sitä. Kowalski seurasi tätä toimintaa aikansa ja ilmeisesti se näytti sen verran houkuttelevalta, että se tunki mukaan. Möhry jatkoi tyynesti, ja siinä sitä sitten molemmat maistelivat ja tutkivat tätä ihmeellistä asiaa. 20150717_184352

Kenties jommankumman kieli koski toisen kieltä – yhtäkkiä leikki joka tapauksessa muuttuikin intensiiviseksi kielten tanssiksi, kun molemmat makustelivat toinen toistaan. Välillä Kowalski vetäytyi syrjään, mutta Möhry meni heti perässä. Samaan tapaanhan Möhry tutustui Ediin, mutta silloin tilanne tuntui ehkä liian jännittävältä, koska se lensi pois. Tällä kertaa Möhry oli enemmänkin primus motor ja Kowalski seurasi perässä.

Suukottelua on esiintynyt myöhemminkin ja joka tapauksessa lintujen välit ovat lähentyneet. Tosin jos tarjolla on siemeniä, Möhry pidättää itsellään oikeuden syödä ensin!

20150717_18383120150721_123726

Tässä liikkuvassa kuvassa näkyy, miten Kowalski tulee aina lähelle, kun saavun huoneeseen. Se tietää jo, että herkkuja on luvassa ja tulee valmiusasemiin! On hienoa seurata, miten se tulee aina vain lähemmäs. Joskus tuntuu siltä, että se harkitsee jopa luokseni lentämistä, muttei uskalla, kun ei tiedä, mihin voisi laskeutua!!

KOULUTUSNURKKA

Target-keppi

Ajattelin ruveta silloin tällöin kertomaan, miten koulutan lintuja sekä miten etenemme. Kowalskin kanssa olemme varsin hyvin edenneet target-kepin suhteen. Aluksi laitoin kepin häkin päälle, jotta se sai tutustua siihen. Sitten totutin sen naksuttimen ääneen ja seuraavaksi aloin naksuttaa aina sen syödessä herkkua. Kowalski oli ihan luonnostaan kiinnostunut targetin pallosta, joten oli helppo opettaa se koskettamaan sitä. Tosin sen ahneus näkyy siinä, että se ensin luuli palloa herkuksi, minkä seurauksena se edelleen ottaa sen kokonaan suuhunsa sen sijaan, että se vain nokalla kevyesti koskisi…Samapa tuo, reaktio on tärkein! Möhryn mielestä pallo on erittäin vaarallinen ja jos keppi tulee sen lähelle, se alkaa murista.

Kowalski tulee mukavasti targetin perässä häkin päältä toiselle. Kokeilin targetia myös kädelle tulemisen opettamiseksi, mutta etenin liian nopeasti. Tällä hetkellä siedätän kättä siten, että kun syötän sille herkkuja, pidän kättä esillä sen verran lähellä, ettei se kuitenkaan lähde karkuun. Ei siis kovin lähellä! Kun se sietää käden ihan kiinni itsessään, voin ottaa taas targetin esille tässä asiassa. Saan yhden kerran per herkku koskea joko sen rintaa tai jalkaa eli ei käsi nyt ihan kauhea asia ole.

Irti

Möhrylle aloin opettaa irti-käskyä. Ainakin näin alussa se on hyvin helppoa: annan Möhrylle jonkin esineen, ja sehän ottaakin mieluusti mitä tahansa suuhun. Kun se toteaa, ettei  kyse ollutkaan siemenistä, se pudottaa esineen. Siihen vain käsky (“Irti”) ja siemeniä perään! Aika sitten näyttää, miten hyvin se tämän oppii. Toistoja, toistoja, toistoja!

 

Meidän häkkimme

Möhryn mielestä on aivan luontevaa oleskella Kowalskin häkissä, kunhan sen häkki pysyy vain sen itsensä käytössä! Videossa näkyykin, miten nöyrästi Kowalski siirtyy kauemmas rautarouvasta…20150524_12435520150524_13084320150524_131041

Pikkumies on hyvin suvaitsevainen pelottavaa punaista kohtaan ja keskittyy ennemmin vaikka oksien kuorimiseen, mikä alkoi viehättää myös Möhryä. Siihenkin tarvittiin siis mallia, sillä aiemmin Möhry ei ole oikein puutöistä piitannut. 20150524_131254Vähän on pakko pitää paria silmällä, ettei vauvaa kohdella kaltoin, mutta päivä päivältä mukavammanoloista yhteiseloa tuntuu löytyvän!

Silmänruokaa

20150612_173221On mahdotonta kuvailla sitä onnea ja iloa, mitä tunnemme näitä kahta lintua seuratessamme! Paitsi että ne ovat kauniita, ne ovat myös fiksuja, persoonallisia ja hauskoja. Kowalski ottaa pieniä askeleita kohti kesyyntymistä ja on valtavan hienoa syöttää sitä aivan läheltä ja katsella sen tummia silmiä, jotka vastavuoroisesti tarkkailevat syöttäjää. Koska Möhry on jo opettanut meille avojen kieltä, osaamme tietysti sanoa, milloin Kowalski on rento ja milloin se on hermostunut. Kun se alkaa olla yhä useammin vierellä rentona, saa kesyttäjä palkkansa!

20150612_173224

Välillä tulee takaiskuja, mutta eihän niille mitään voi. Esimerkiksi lintuhuoneen uudelleen sisustaminen pojan poismuuton vuoksi aiheutti jonkin verran molemmissa linnuissa stressiä, ja se näkyi esimerkiksi siten, että Kowalski ei hetkeen tullut kovinkaan lähelle, korkeintaan nappasi herkun mahdollisimman kaukaa ja perääntyi sitten. Nyt tilanne on rauhoittunut ja samoin linnut. Kowalskia saa herkun syöttämisen yhteydessä kerran silittää rinnasta tai koskea varpaisiin, mutta sen enempää se ei ainakaan vielä siedä. 20150613_154738

Linnuista on tietysti valtavasti seuraa toisilleen ja ne kommunikoivat jatkuvasti. Möhry ei ole enää niin paljon meidän kanssamme kuin ennen mutta kyllä se silti joka päivä lentää olohuoneeseen meitä katsomaan. Luonnollisesti Kowalskin kesyttäminenkin tulee viemään enemmän aikaa, koska se ei ole ainoa lintu, mutta olennaista ei olekaan se, mikä on meistä kivaa, vaan mikä saa linnut viihtymään paremmin – eikä ole lajitoverin voittanutta!

Viime aikoina muuten myös Kowalskia on alkanut kiinnostaa, minne Möhry aina lentää. Huoneen portilta on hyvä katsoa, uskaltaisiko jonakin päivänä lentää jopa pidemmälle!

kesä15 027

Möhry rakastaa edelleen kaikkea kilisevää…

20150612_172955

Ensimmäinen tapahtuma!

20150606_10591120150606_111543

Kävimme 6.6. Turussa lintupäivillä. Se oli Möhryn ensimmäinen tapahtuma, ja saattoi olla ihan hyvä, ettei Möhry ollut vielä tottunut valjaisiin, sillä olihan siellä aika jännittävää. Voipi olla, ettei neiti olisi kovinkaan mieluusti ollut olkapäällä!

Vieressä ja alla näkyy Kiki, Kowalskin sisko edellisestä pesueesta. Tytöt olivat vierekkäin mutta Möhry ei uskaltautunut lähikontaktiin ja Kiki taitavana tyttönä oleili mieluummin valjaissa häkin ulkopuolella. Ensi kerralla mekin!20150606_110242

Loput linnut jäivät valitettavasti nimettömiksi, koska en huomannut kirjata niiden nimiä muistiin. Pahoittelen!  Kaikki olivat aivan ihania, sekä linnut että ihmiset, joten meitä tullaan jatkossakin näkemään tapahtumissa – ja ensi vuonna kahden linnun kera, jos Kowalskin kesytys etenee samaan tahtiin kuin tähänkin mennessä.

20150606_11344720150606_144912

 

 

20150606_15003420150606_150031

Perheen nuorimmainen nautti erityisesti hurmurikakaduista. Onkin sitten joskus tulevaisuudessa mielenkiintoista nähdä, tuleeko lapsistakin lintuihmisiä ja jos tulee, minkä linnun he valitsevat! Peukut pystyyn avojen puolesta ;-)

20150606_121323

20150606_145009Loppuvaiheessa Möhry alkoi väsyä. Kotona uni maistui!

PhotoGrid_1433593578153

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olihan siellä toki kaikenlaisia kauniita kasvejakin. Tapahtuma pidettiin Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa.

Minun häkissäni!?

Pikkumies on Möhryn mielestä iki-ihana – ainakin oli siihen asti, kunnes Kowalski uskalsi tulla tutkimaan Möhryn häkkiä! Möhry katsoi aivan tyrmistyneenä, miten poika kiipesi hänen häkkiinsä ja rupesi syömään HÄNEN ruokakupistaan! Siinä vaiheessa Möhry lehahti paikalle ja Kowalski pelästyneenä ponnahti ylemmälle orrelle. Möhry ei oikein tiennyt mitä tehdä: se vuoroin kosiskeli ja vuoroin nokki Kowalski-paran varpaita….PhotoGrid_1432468711167

Tässä videossa ollaan jo siinä vaiheessa, että Möhry haluaisi lähinnä ottaa lempeää kontaktia, mutta Kowalski ei vielä luota sen aikeisiin ja lopussa alkaa käyttää nokkaansa hieman voimakkaammin. Onneksi pariskunnalla on vuosikymmeniä aikaa hioa suhdettaan!

 

Liikkeelle!

Melkein kaksi viikkoa tuli täyteen, jote Kowalskin häkinovi avattiin. Muutaman tunnin tilannetta tarkkailtuaan Kowalski päätti lähteä liikkelle ja ensimmäiseksi se hypähti ‘trapetsille’, joka on aika kiikkerä. Hienostihan herra sen selvitti! 20150522_141658

Ja sama videona:

20150512_165155Möhry katseli menoa äärimmäisen kiinnostuneena!

 

20150517_162448Lopuksi vauva sai erikoisherkkuaan eli paprikaa palattuaan takaisin häkkiin!

Papukaijaperhe kasvoi!

Voi tätä onnen päivää! Suloinen nuoriherra Kowalski muutti meille äitienpäivänä 10.5.20150418_144142

Automatka meni tottuneesti, koska se oli jo aiemmin käynyt kasvattajansa ja veljensä kanssa eläinlääkärillä tarkistettavana ja sirutettavana. 20150510_161103

 

Kotona odotti ensin tilapäinen häkki, sillä isompi saadaan vasta parin viikon päästä. Tarkoitus on myöhemmin rakentaa iso yhteishäkki.20150510_170436

 

Möhryn reaktio yllätti meidät aivan täysin. Osasimme odottaa kaikenlaista mutta emme tätä aivan silmitöntä ihastumista! Se oli ensin omassa häkissään mutta yritettyään tunkea sieltä väkisin läpi päästimme sen ulos. Se lensi heti kujertelemaan Kowalskin häkin päälle ja pysyi siellä kaksi päivää! Sen pupillit pienenivät ja suurenivat, se piti “kraakkuvaa” ääntä ja heilutteli päätään edestakaisin aivan kuin silloin, kun se innostuu jostakin aivan suunnattomasti.20150510_193422Tänään se otti jo ihan lähikontaktia häkin läpi: ensin ne koskettelivat toisiaan nokillaan ja sitten maistelivat vähän kielelläkin.

Pieni mies syö ahneesti ja istuskelee höyhenet pörröllään toinen jalka ylhäällä, mistä voimme päätellä, ettei se ainakaan kovin pahasti stressaa! Lisäksi se on tänään alkanut vastailla Möhrylle pienellä, sievällä äänellään. Kowalski jopa kiipeilee spiraaliorrellaan mutta sen verran se varoo meitä,  että jos joku ihminen tulee huoneeseen, se hypähtää näppärästi takimmaiselle orrelle.

Huikean hieno kokemus!! Ja tästähän tämä vasta alkaa….