Talon herra – siis rouva!

Möhry rakastaa olohuonetta ja omia paikkojaan siellä – tosin nykyään kaikki sopivat laskeutumisalustat taitavat olla sen omia…20160128_183543Nyt kun se on saanut yhä useammin houkuteltua Kowalskin perässään, se haluaisi Kowalskin lentävän samoihin paikkoihin. Yleensä tilanne päättyy pakkolaskuun ja kaatuneisiin kukkaruukkuihin mutta joskus myös onnistuneeseen laskeutumiseen, kuten tässä tuolin selkänojalle. Mieluiten Kowalski edelleen on orrella.

20160129_192324Möhry suhtautuu edelleen hieman epäluuloisesti perheen nuorimpaan jäseneen, mutta tie sen sydämeen käy selvästi banaanin kautta, joten tällaisiakin hetkiä on nähty – molemmat kun syövät mieluusti banaania!

20160213_095309

Kowalskin ensiesiintyminen

Paikkakunnan  luonnontieteellinen museo järjesti eläinpäivän. Huomasin, että sinne oli tulossa monenlaisia eläimiä mutta ei yhtään papukaijaa. Hetken mielijohteesta otin yhteyttä ja tarjosin meidän lintujamme – olisihan kyseessä loistava tilaisuus viedä Kowalski ensi kertaa näytteille ja vielä ihan kodin lähettyville! Meidät otettiin ilomielin vastaan, ja paikallislehti teki jopa näyttävän artikkelin meistä. Moni kävijä ihasteli lintuja ja sanoi tulleensa ihan lehtijutun perusteella. Joillekin nämä meidän lintumme olivat ensimmäinen kontakti papukaijoihin. 20160305_102830

Onneksi saimme lintuhäkit hieman korkeammalle kaapin päälle. Yllätyksekseni Möhry pelkäsi enemmän kuin Kowalski! Kävijöitä oli kuulemma tuhannen tienoilla ja pikkulapsia oli paljon, joten ei liene ihme, että se välillä vähän läähätti. Ei Kowalskikaan liikkunut mutta loppupuolella uskalsi sentään maistaa kiiviä. Edes banaani ei kelvannut Möhrylle. Jos Möhryn lempi-ihminen olisi ollut paikalla, olisimme voineet harkita valjaita, koska se olisi päässyt sen verran korkealle, mutta olen itse niin lyhyt, etten edes harkinnut. Kokemus oli kaiken kaikkiaan jopa lintujen mielestä siedettävä, koska ne eivät kotona olleet mitenkään uuvuksissa. Uskallamme siis lähteä toistekin tapahtumiin. Toivottavasti vuoden päästä Kowalskin saa valjaisiin!

20160305_093349

Kowalski edelleen jaksaa käydä katsomassa meitä olohuoneessa. Käytäntö alkaa vakiintua: Möhry lentää ensin olohuoneeseen ja alkaa hyvin voimakkaasti suostutella eli kutsua Kowalskia perässään. Kowalski ensin huutelee vastauksia, sitten hiljenee ja lopulta räpistelee kahden pyrstösulkansa voimin sohvalle. Yhdessä on sitten kiva ihmetellä tv-ohjelmia!

20160301_11261120160223_091154

Lintuhuoneen ulkopuolella Kowalski siis tulee mieluusti kädelle ja siitä orrelle. Näin pystyin toteuttamaan haaveeni ja sain molemmat linnut olalleni! Tunne oli melkoisen mahtava! Lisää näitä harjoituksia….

20160210_193100

Tässä sitä matkataan kädellä kohti ortta tai lintuhuonetta. Välillä pitää viedä Vihermies takaisin lintuhuoneeseen, jos se on jo monta kertaa törmäillyt huonekaluihin.

20160129_192423

Aktiviteetteja osa 2

Olohuoneen orsi ja Möhryn hehkeä kutsuääni houkuttelevat Kowalskia yhä voimakkaammin, ja se tuleekin nykyään päivittäin katselemaan meitä, joskus jopa monta kertaa päivässä. 20160105_095504

Möhryn kutsuhuuto on melkoisen voimakas ääni, joten ei ihme, ettei Kowalski voi vastustaa sitä. Laita äänet kaakkoon tätä katsoessasi! Kutsu kuuluu heti alussa.

Laskeutuminen ja oikeaan kohtaan tähtääminen on pikkumiehen heikko kohta. Sen vuoksi sen saa nostaa kädelle milloin mistäkin paikasta, tässä se päätyi patterin päälle.

20160105_095406

Kowalski osaa kuitenkin tulla kädelle nätisti ja se tekeekin sen olohuoneessa mielellään, koska tietää pääsevänsä aina suoraan orrelle.

20160105_095428Möhryn mielestä hauskinta ajanvietettä on lentää jommankumman aikuisen olalle, koska siitä saattaa saada palkintona herkkuja!

20160105_100405

KOULUTUSNURKKA

KYNSIEN LEIKKAAMINEN

Suuria uutisia! Muistat ehkä, että aiemmin kerroin silitteleväni Kowalskin jalkoja ja että olen näyttänyt myös kynsileikkuria. Nyt olivat kynnet niin pitkät, että päätimme ottaa riskin ja kokeilla leikkaamista. Poika oli jo valmiiksi orrella olohuoneessa, joten mies tuli syöttämään sille siemeniä kupista, ja minä ryhdyin kynsileikkureilla toimeen! Sain ensimmäisen kynnen leikattua suorastaan naurettavan helposti. Jännitin kyllä aika lailla, etten vain leikkaa liikaa. Molemmat pitkät varpaat leikkasin näpsäkästi, mutta lyhyet varpaat olivat hankalampia, koska piti varoa, että leikkaan varmasti oikeasta kohdasta. Takavarpaiden kohdalla vaikeuksia tuotti se, että Kowalskin mielestä riitti jo, joten se alkoi pyöriä ympäri. Sain kuitenkin pisimmät leikattua, mikä oli tavoitteenakin.

Olemme todella ylpeitä Vihermiehestämme ja erittäin yllättyneitä siitä, että tämä sujui, ainakin näin ensimmäisellä kerralla, hyvin. En usko, että tästä jäi mitään pahaa traumaa, sillä kun viimeistä kynttä katselin, Kowalski työnsi jalkansa sormeni päälle! En tosin saanut enää sitä leikattua, koska se liikutteli jalkaa, mutta sivelin silti varpaita. Pitkä valmistautumisaika siis todellakin kannattaa!

Aktiviteetteja

20151129_131840Nuori herra Kowalski sai värikkään lelun, josta Möhry hermostui ensin täysin ja kävi kaatamassa sen lattialle. Uusi yritys ja lelu häkin päälle. Tällä kertaa Kowalski päätti, että lattialle toki, mutta rengas kerrallaan!

Rohkaistuimme tästä kovasti; kenties jonain päivänä se tekeekin päinvastoin!

20151217_102624

Möhryn mielestä keinuminen on edelleen paras aktiviteetti kaikista!

20151213_174650

Jouluvalmisteluita

Jouluvalmistelut ovat täydessä touhussa. Möhry lentelee tasaisin väliajoin tarkistamaan, mitä uutta on ilmestynyt alakertaan. Välillä se kovaäänisesti houkuttelee Kowalskinkin mukaan. Houkuttelu kestää aina aikansa ja Kowalski vastaa yhtä kovaäänisesti, kunnes se vihdoin on valmis lentämään perään!

20151127_192041

Möhrystä on mukava repiä sanomalehteä suikaleiksi. Kowalski tekee samaa lintuhuoneessa, mutta jostakin syystä olohuoneessa se katselee aina Möhryä vähän huolestuneesti – ihan kuin se odottaisi, että tästä seuraa jotakin kamalaa! Tai ehkä se toivoo pääsevänsä itsekin lehden kimppuun…

IMG_20151130_181902

Kowalski harrastaa kyllä lintuhuoneessa menestyksekkäästi kaikenlaista repimistä. Ruokalelu kuuluu lemppareihin. Videossa se oli juuri samaisen lelun kimpussa, kun tuli häiritsemään kameroineni.

Perheeseen tuli lokakuun lopulla uusi koira, joka ensin oli tietysti koeajalla, jotta nähdään, oppiiko se hyväksymään linnut ja kunnioittamaan niitä. Bretagnenbassetti Into onnistui yli odotusten ja sai jäädä eläintarhaamme!

20151125_185626

Hyvää joulukuuta kaikille!

Kowalskin päivä!

Pieni poikamme täyttää tänään 1 vuotta! Onnea rakkaalle keltanokalle!20151129_13455220151127_192339

Yläkuva näyttää lähiotoksena upean väriloiston syntymäpäiväsankarin höytyvissä. Kyllä tällä punaisella kelpaa naaraita kosiskella! Vielä se ei kuitenkaan moiseen ole ryhtynyt. Lahjaksi herra sai siemeniä kerrankin kylläkseen – ja Möhry osallistui juhlintaan tältä osin täysin siemauksin!

Lentotaito on kehittynyt, vaikka pyrstösulat antavat vieläkin odottaa itseään. Kowalski osaa jo lentää suoraan häkin päältä lintuhuoneesta olohuoneen lattialle! Pois lähteminen on vielä harjoittelun alla. Alakuvassa Kowalski tömähti vahingossa ikkunalaudalle yrittäessään lähteä pois. Varmempaa onkin ottaa käsikyyti, joka on sujunut viime aikoina yllättävän hyvin!

20151124_093211

Tirppalan touhuja

Möhry huomasi eräänä päivänä koristevalopalloni hyllyllä. Ne kiinnostivat sitä kovasti, ja hetkeksi se muuttui itsekin pieneksi palloksi!

20150924_114620

20150924_114432

20150905_105349Pieni vihreä mies kasvaa mutta on edelleen hyvin varautunut lähikontaktissa. Olen opettanut sitä siihen, että jos se putoaa alas, nostan sen aina ylös takaisin enkä vaadi enempää – eli käsi pelastaa! Nätisti se kyllä nykyään tuleekin kädelle, mutta vain jos on tosiaan pudonnut tai tehnyt pakkolaskun. Voi pientä!

Olemme ihastuneina seuranneet, miten hienosti Kowalski on oppinut käyttämään jalkaansa.20150905_113909

Annamme sille isompia ruoanpalasia pienempien joukossa, jotta sillä olisi tekemistä myös jaloillaan.

KOULUTUSNURKKA

Lääkeruiskun sietämistä on harjoiteltu viime aikoina. Koska Kowalski pitää target-kepistä, ruiskuun koskeminen

oli sille tavattoman helppoa. Sama koskee Möhryä, joka söi pienempänä “puuroa” ruiskusta. Seuraava vaihe oli

antaa vettä ruiskun kautta. Sekin sujui hienosti. Sitten siirryin hedelmämehuun, ja siitähän Kowalski

ihastui oikein kovasti! Luulenpa, että lääkkeen anto ei tule meille tuottamaan vaikeuksia, jos joskus sellaista

tarvitaan.

 

Kynsileikkuri on seuraava uusi asia Kowalskille. Aloitin koskemalla sen jalkoja samalla, kun annoin herkkua.

Seuraavaksi sivelin aina yhtä varvasta kerrallaan ja lopulta sain jo ottaa kynnen sormiini. Kun tämä sujui, toin  esille leikkurin. Annoin Kowalskin koskea sitä kuin targetia ikään ja sekin sujui hyvin. Tällä hetkellä meillä on tahti hieman hidastunut, koska yhtäkkiä Kowalski päätti, että leikkuri onkin pelottava. Olen ilmeisesti jossakin vaiheessa liikuttanut sitä väärin. Tämähän ei tahtia haittaa, vaan peruutan hiukan ja aloitamme taas leikkuriin koskemisella. Jonain päivänä vielä leikkaan sen kynnet!

 

Olohuone osa 2

Kowalskille ei onneksi jäänyt ensimmäisestä olohuoneseikkailustaan huonoja muistoja. Näin voi päätellä siitä, että jokunen päivä sen jälkeen se yritti jälleen seurata Möhryä. Tällä kertaa lento pysähtyi porttiin, johon se jäi hämmentyneenä kököttämään (pyrstösulkia odotellessa…). Sain nerokkaan idean: jospa yritän saada sen kädelle ja kuljettaa olohuoneen orrelle, jolla Möhry parhaillaan istui! Kowalski oli sen verran hämmentynyt, että jopa onnistuin. Myös Möhry hämmentyi ja ilahtui kovasti! Sen pupillit lähtivät villiin liikkeeseen (= innostunut) ja se lähti kiipeämään Kowalskin viereen. Nuorimies oli hieman huolissaan hetken aikaa, sillä välillä Möhry ajaa sen pois, mutta kun otin esille siemenkupin, se sai kummasti rohkeutta jäädä katsomaan, mitä tuleman pitää. 20150829_18264820150829_182714

 

Yllättäen seurasikin pitkästä aikaa suoranaista hellyyttä ja sen sijaan, että Möhrykin olisi käynyt käsiksi siemeniin, se halusikin mieluummin suukotella!

20150829_182651

Kun tilanne nyt muuttuikin näin auvoisaksi, rentoutui Kowalski lopullisesti. Sehän uskalsi jopa tutustua orren leluihin sen jälkeen, kun Möhry siirtyi vähän kauemmas rouskuttamaan siemeniä – lopulta siemenet siis veivät voiton!20150829_183437

Hyvinkin liikuttavaa oli se, että Möhry halusi selvästi esitellä Kowalskille, mitä kaikkea kivaa olohuoneessa on! Se lensi ensin lukuisia kertoja hyllylle ja takaisin orrelle. Kowalski ei tietenkään seurannut, koska lentokyky ilman pyrstösulkia on todellakin surkea! Sitten se esitteli keinunsa, mutta sekään ei saanut Kowalskia ilmaan. Viimeisenä vetona Möhryllä oli ruokailuhuoneen lamppu. Ilmeisesti se vaikutti houkuttelevalta, koska Kowalski päätti kaikesta huolimatta yrittää. Lähelle se sentään pääsi: se törmäsi tuolinselkämykseen ja jäi siihen hämmentyneenä roikkumaan. Siitä se lehahti lattialle ja lähti taas kipittämään kohti sohvaa. Sohvan takana tuntui olevan jälleen turvallista, mutta tällaisen paikan valinta herätti Möhryssä ihmetystä, kuten kuvasta voi huomata!

20150829_192504Möhryn äännähdykset saivat Kowalskin lopulta orren jalustalle ja siitä sain sen, ihme ja kumma, näppärästi kädelle.

20150829_192607

Päätin, että nyt on aika lähteä takaisin lintuhuoneeseen toipumaan seikkailusta. Kowalski oli jännittynyt ja Möhry tietysti huomasi sen. Tulkinnan tein sillä perusteella, että lintuhuoneen ovella Möhry lennähti yhtäkkiä samalle kädelle! Tämä oli ensimmäinen kerta, kun näin kävi! Möhry lensi aika lailla saman tien pois, sillä sen toimimaton jalka ei edesauta liukkaalla iholla pysymistä, vaan se tarvitsee aina kangasta jalkojensa alle. Ehkä tämä kuitenkin lohdutti hiukan Kowalskia! Odotamme malttamattomasti, mitä olohuoneessa seuraavalla kerralla tapahtuu….

20150829_1926253

Olohuone

20150807_191545Kowalski on aina seurannut tarkkaan, mitä Möhry tekee. Joka päivä Möhry lentää olohuoneeseen, mikä on saanut Kowalskin levottomaksi.

Se yritti kovasti lentää perään, mutta koska peräsin ei vielä toimi, se päätyi aina eteiseen. Sitten se tyytyi lennähtämään lintuhuoneen portille, mutta eihän sieltäkään kunnolla näe. Viime viikolla se lopulta sai käännettyä kurssinsa kohti olohuonetta ja laskeutui tyylikkäästi lattialle. Nyt sitä oltiinkin suuressa maailmassa!

Möhry istui omalla orrellaan ja katseli tarkkaan kaverin touhuja. Kowalski huomasikin orren, muttei osannut lentää sinne! Se oli selvästi hyvin hämillään, sillä se tyytyi jalkoihinsa ja tepasteli pitkin ja poikin huonetta.

Turvallisinta oli kuitenkin sohvan takana ja sen alta oli mukava kurkistella muuta huonetta. Se tepasteli edestakaisin eikä oikein tiennyt, minne mennä. Kun alkoi olla iltaruoan aika, tarjosin ensin kättäni ja sitten keppiä, mutta kumpikaan ei kelvannut. Toin tutun matkahäkin ja yritin ohjata sitä sinne targetilla, mutta silläkään ei ollut vaikutusta.

Onneksi se lopulta parkkeerasi sohvan taakse nurkkaan, joten sain laitettua matkiksen siten, että ainoa etenemismahdollisuus oli suoraan häkkiin. Sinnekään se ei uskaltanut mennä, joten mies hellävaraisesti ohjasi sen sinne kättään apuna käyttäen. Saimme siis lopulta uupuneen pojan omaan häkkiinsä syömään. Reissu oli selvästi raskas eikä se ole ainakaan toistaiseksi yrittänyt uudelleen.

Seuraavaksi aion tuoda sen kepillä suoraan orrelle, jotta sen on mukavampi tarkkailla maisemia ja toivottavasti Möhry istuu sen seurana!